Lomamatka

Mies pakkaa matkalaukkuansa ja myhäilee tyytyväisenä. Lomille ensimmäistä kertaa moniin vuosiin, hän miettii, yrittäjänä ei ole ehtinyt, vaan aika on mennyt työntekoon ja leivän hankkimiseen perheelle. Vaikka ovathan vaimo ja lapset käyneet lomilla senkin edestä. Mies hymyilee ja heittää vanhat keltaiset uimahousunsa matkalaukkuun kasan päällimmäiseksi.

– Muistithan pähkinät, vaimo kysyy, kun hän näkee miehen jo sulkevan kapsäkkiään.

– Pähkinät? mies ihmettelee. – Mihin minä niitä muka tarvitsisin?

– Lennolle tietenkin, hupsu. Pitäähän lennolla olla pähkinöitä.

– Eiköhän niitä saa koneesta niin kuin ennenkin, mies sanoo ja loksauttaa lukon kiinni. – Sitä paitsi ruumaanhan tämä laukku menee. Ei sieltä mitään pähkinöitä voi kesken kaiken hakea.

Vaimo pyörittää päätään ja hymyilee. Mies on ajastaan jäljessä, hän miettii. Vaikka ei se mikään ihme ole, eihän se ole vuosiin katsellut telkkaria saati lukenut lehtiä. Mistä se voisi mitään tietää?

– Pähkinät on oravalle, vaimo valistaa. – Ne pitävät sen hyvällä tuulella ja voimissaan.

– Oravalle? Mille hiton oravalle?

– Sille, jonka kyydissä me päästään sinne lomalle, höpsö. Jokaisen pitää ottaa mukaan ainakin viisi kiloa pähkinöitä. Etkö muista, kun sanoin sinulle siitä jo aiemmin?

– Että oravalle. Mietin miksi niitä pähkinöitä piti raahata sellaisia määriä kaupasta. Mahtaa olla aikamoinen pörröhäntä. Mistä ne sellaisen ovat löytäneet?

– Se on sitä geeniteknologiaa, en tiedä oikein tarkasti. Mutta hyvän kyydin se antaa, varsinkin ne liito-orava versiot.

– Liito-orava. Eikös se ole jotenkin uhanalainen otus?

– Oli se joskus, mutta sitten sille keksittiin teollista käyttöä ja siitä tehtiin näitä oravaliitimiä. Nyt niitä on vaikka kuinka paljon.

– Jaksaakos se muka liitää kaikki ne tuhannet kilometrit etelään saakka?

– Ei tietenkään kerralla. Mutta mastoja on laitettu sopivin välein. Niihinhän sinä olet jo vuosia toimittanut osia.

– Öljynporaustorneihin minä olen niitä tehnyt.

– Mastoihin.

– Jaa. No ehkä sitten niin. Mutta miten se masto oraviin liittyy?

– Sitten näet, vaimo naurahtaa. – Ehkä se orava ottaa ihmiset kyytiin ja kiipeää maston huippuun ja loikkaa sieltä liitoon kohden seuraavaa mastoa.

– Pähkinöiden voimallako?

– Niin.

– Sen selässäkö istutaan? Eikö sellainen ole vaarallista? Mitä jos sieltä putoaa?

– jännittävää se on eikä ollenkaan vaarallista. Paitsi jos pähkinät loppuvat kesken.

– Putoaako se orava silloin?

– Ei putoa. Mutta se saattaa napata pari matkustajaa välipalaksi. Ei sitä tarvitse pelätä, niin ei käy läheskään joka kerta.

Miehen mieleen tulee yhtäkkiä kiireellinen tilaus, jonka toimitukseen hänen on pakko osallistua henkilökohtaisesti. Hän kaivaa fablettinsa taskustaan, näyttää tilauskirjaa vaimolleen ja toteaa, ettei hän voikaan millään lähteä.

– Älä hupsi, vaimo sanoo ja kiskoo miestään käsivarresta. – Olen varannut sinulle paikan eturivistä heti oravan niskan takaa. Siitä on kaikkein parhaat näkymät.