perjantai 22. marraskuuta 2013

Paluumatkalla Rovaniemen markkinoilta

– Me ei muistettu mennä naimisiin, Iida sanoo ja vetää punakeltaista markkinapalloa perässään niin, että se on rikkoutua joka kiven ja risun kohdalla. – On vähän paha mieli.

– Pomputa sitä palloa, niin helpottaa, karhu neuvoo. – Näin.

– Olenko minä sinusta liian iso?

– Et ole, karhu sanoo ja kopsasee Iidaa kannikasta. – Kyllä maailmaan mahtuu.

– Sanot vaan. Soitit sen Iso Iita -kipaleenkin.

– Tykkään siitä.

– Minä tykkään sinusta, karhu. Eikö me mennäkään naimisiin?

– Meillähän on jo pallot, karhu vastaa ja pomputtelee kirjavan tina­paperin peittämällä lelullaan. – Mennään nyt etsimään hyvä metsä.

5 kommenttia:

  1. Ette olisi vielä lähteneet :( Ei ehditty tavata...

    Päätyvätkö Iida ja karhu naimisiin? Pari vuotta sitten teatteriporukalla teimme asiasta näytelmän. Tyttöt ja karhut ovat luotuja toisilleen.

    VastaaPoista
  2. <<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<ei naimisin aina noin vain muista mennä.

    VastaaPoista
  3. Oliski ollu. Minä olisin vähä paukauttanut markkinapallolla karhua persuuksiin, kun ei menny naimisiin kerta, vaikka lupas.
    Olisin lähtenyt pois koko mettästä. Jos karhu olisi löntystellyt perään, olisin kysynyt, että tuleeko siitä naimisiinmenosta mitään tolkkua?

    VastaaPoista
  4. LOL Nyt täytyy kompata kaisaa :) Karhut ovat välillä semmoisia löntystelijöitä, vai sentään!

    VastaaPoista