torstai 26. marraskuuta 2015

Kling klong

Peikko istuu luolassaan ja murjottaa. Se on irrottanut luolan oven ja laittanut sen hyvään piiloon, jotta kukaan ei pääse sisään. Kourassaan peikko pitelee lumen peittämää, edelliskesäistä mustikanvarpua, josta kaikki mustikat on syöty jo kauan sitten.

Luolan ulkopuolella sataa räntää, ja peikko toivoo että luolassakin sataisi jotain, edes pieniä kiviä, jottei pöydän alla kyhjöttäminen näyttäisi niin kovin pöhköltä. Tai häntätupsun imeskeleminen. Koko häntä on jo ihan rispaantunut.

Luolan ovi alkaa rytistä hyvässä piilossaan. Peikko ei välitä moisesta vaan odottaa pienten kivien sadetta. Oven pauke ei kuitenkaan taukoa, vaan siihen sekaantuu jo ovikellon kling-klong.

Peikko kurkistaa pöydän alta ja viheltää ovea, joka ponkaisee piilostaan ja kipittää peikon tykö. Peikkoa väsyttää, eikä sitä yhtään huvita viedä ovea paikalleen, joten se avaa sen siinä, keskilattialla. Ovesta kömmähtää sisään karhu.

– Takapuoli kastui, se sanoo ja ravistaa itseään. – Siellä ei tule nukkumisesta mitään.

Peikko nyökkää, ja karhu oikaisee itsensä luolan nurkkaan. Pian jymeä karhuinen kuorsaus täyttää koko luolan. Peikko virnistää, menee karhun viereen maate ja nukahtaa. Karhu nappaa peikon kainaloonsa unileluksi.

12 kommenttia:

  1. Oi kun ihanan hellyttävä tarina.
    Peikkoa on vamaankin mukava pitää kainalossa. :-)

    VastaaPoista
  2. Aika kummallista oven kanssa touhuilua. Peikko sai kaverin ja hyvä niin.

    VastaaPoista
  3. Kaverin kaikussa onkin kiva nukkua.

    VastaaPoista
  4. Kiva, tällä tarinalla on onnellinen loppu. Karhun kainalossa on lämmintä ja pehmoista. Keväällä sitten nähdään taas!

    VastaaPoista
  5. Tää tykkää kovasti Peikosta ja sen kavereista. Kova ikävä pientä sutta. Mihinkähän se on puikahtannu?

    VastaaPoista
  6. ´Voi Peikkonen, olipas tarinassa taas palajo hyvvää mieltä! Kohta jo ittelläkkii tekkee mieli talviunille! Löytäs vaan sen Peikon! :)

    VastaaPoista
  7. Nyt Peikolla on hyvä ja lämmin paikka nukkua. Kaveri on parasta.

    VastaaPoista
  8. Pehmolelu on niin ihana ja lämmin. Tämä on ihana peikkoinen iltasatu, kiitos!

    VastaaPoista
  9. Hän astui vain leivän päälle tai puhui rumasta ankanpoikasesta.

    Mutta yksi Andersenin jutuista, Punaiset kengät, on kelvannut harvinaisen hyvän elokuvan esikuvaksi! Kannattaa katsoa se Ylen Areenalta, Punaiset kengät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosta kommentista jäi alkuosa pois. Minnehän se joutui? Kehuin siinä Isopeikkoa hyväksi satusedäksi. Vertailin satusetä Anderseniin lyhennetyssä muodossa, mutta Andersenia nokkelampana mielikuvituksen suhteen.

      Poista