lauantai 23. maaliskuuta 2013

Muuri

Muuri nousee karheana edessäni. Painan käteni sitä vasten ja kumu kantautuu koko kehooni. Muuri kasvaa vielä. Se on nuori, tuskin kahta minua korkeampi, ja sen kyljessä on koloja ja ulokkeita, jotka mahdollistavat kiipeämisen.

Kuljen muurin viertä ja tunnustelen sen kylkeä. Samanlainen kuin muut, ei yhtään kummempi, ajattelen ja pamautan sitä nyrkilläni.

Salama lyö lävitseni. Se pureutuu kantapäähän, kiertää pään ja järjen kautta kunnes muuttuu savuksi ja pöllähtää kiljahdukseni mukana ulos. Hillitsen itseni, enkä paljasta muurille mitään. Tämä se olisi. Lopultakin. Jatkan eteenpäin ja etsin jalansijaa. Minun olisi päästävä muurin toiselle puolelle.

Painan kynteni pahkuraan muurin kyljessä. Työnnän käpäläni saviseen koloon. Kiskon itseäni ylös ja haen uudet tukipisteet. Nousen ja kapuan kunnes olen muurin harjalla. Se ei pidä siitä, vaan yrittää tiputtaa minut alas. Muuri huojuu ja köyristää selkänsä kapeaksi, puistelee itseään. Minä pidän kiinni ja annan sen väsyttää itsensä.

Kun muuri rauhoittuu, laskeudun alas toiselle puolelle ja teen siitä omani. Muuri huohottaa, sen kyljet kohoilevat ja asetan kämmeneni sitä vasten, annan sen tuntea minut sisällään. Nyt muuri on minun. Huudan. Kerron kaikille että olen perillä.

Kuljen muurin viertä ja toistan huutoani. Laulan, niin kuin muurille lauletaan, ja muurin elämä kietoutuu minun elämääni. Sen tietoisuus tulee osaksi omaa tietoisuuttani, sen malttamattomuus osaksi omaa kiihkoani.

Kiipeän muurin harjalle. Työnnän kynteni sen sisuksiin, kiedon ne sen ytimen ympärille ja ne sulautuvat siihen. Nyt olemme tässä, olemme alku ilman loppua. Olemme loputon alku. Me täytämme maan piirin, jaamme maailman kahtia, kasvamme renkaaksi sen ympärille. Me olemme se, mitä kukaan ei ole koskaan ollut.

9 kommenttia:

  1. Vuoren valloitus!
    Varmasti hyvä tunne!

    VastaaPoista
  2. Ei muurit ole kesytettävissä, eikä omistettavissa. Mutta jokaiselle on jossain se juuri oikea muuri ja kun sen löytää, on vain se hetki.. -Kiitos, Peikko, tarinastasi; se herätti paljon tunteita.

    VastaaPoista
  3. alati yhä enenevissä määrin...kysyn samaa, toivon samaa, rakastunut?

    VastaaPoista
  4. Kasvaa yhdeksi muurin kanssa?

    - En kyllä haluaisi juuri sitä..;/

    VastaaPoista
  5. Muureja on niin kaikenlaisia. Näkyväisiä ja näkymättömiä.
    Ylipääsemättömiä (omissa voimissa) ja sortuvaisia (jonkun muun voimissa).
    Meillä oli tänään muurissa valkea.

    VastaaPoista
  6. Kaikki muurit ei o mukavia. Mutta sen huamaa vasta sitte ko niihi o jo sekkaantunu.

    VastaaPoista
  7. Enpä ole koskaan kokeillut muurille laulamista, minkähänlaisista lauluista pitävät!

    VastaaPoista