torstai 5. syyskuuta 2013

Huttu

Mies istuu mukulakivitorilla pienen taskunuotion ääressä. Nuotion päällä porisee pata, josta nousee sanautua. On varhainen aamu. Miehen yllä on harmaa, resuksi kulunut palttoo, käsissä kynsikkäät. Hän tuijottaa pataansa ja hämmentää sitä harakan hukkaamalla kauhalla.

Korkokenkien napse ohittaa nuotion ja vaimenee, muuttuu epäröiväksi, lähestyy.

– Mitä keität? nainen kysyy. – Siinä on velmu tuoksu.

Mies on vaiti, mutta nostaa kauhallisen keitostaan ja tarjoaa sitä naiselle. Tämä nuuhkaisee, istuutuu, nuuhkaisee uudelleen ja maistaa.

– Hyvää, hän toteaa. – Mitä se on?

– Tarinapuuroa, mies sanoo. – Sanoista laitetuista lauseista keitettyjä kertomuksia.

– Jännittävää, nainen sanoo ja nuolee kauhan puhtaaksi. – Saako lisää?

Mies kauhaisee annoksen padastaan. Nainen maistelee tarinaa ja toteaa sen maistuvan erilaiselle kuin ensimmäisen. Hymy värähtää miehen suupielessä, kun nainen pyytää vielä yhtä kauhallista.

– Ilahdutat minua, mies sanoo. – Ei tätä pelkästään itselleen viitsisi keitellä. Siitä tulee silloin helposti kitkerää.

Nainen hymyilee, kaivaa käsilaukustaan kirjavan pullon ja lorauttaa kuvasilmän puuronsa päälle.

– Kuvat piristävät tarinoita, hän toteaa ja ojentaa pullon miehelle. – Maista.

10 kommenttia:

  1. Tarinassa itessään on kuvia, kun se imasee syövereihinsä.
    Voi jopa olla, että valokuva rajoittaisi tarinan tuomia mielikuvia.

    Tokihan joskus voi solauttaa tarinan päälle kuvasilmänkin.;)

    Näen usein tarinasi piirroskuvina, melkein olen piirtänyt.

    VastaaPoista
  2. Makeaa on miehen huttu, aivan kuin pätkiä Peikon tarinoista. En yhtään ihmettele, että nainen ihastui. Kuvat ja sanat ovat samaa sukua, mutta hupaisaa niitä on joskus erikseen katsella ja yrittää keksiä, missä kohtaa ne limittyvät toisiinsa.

    VastaaPoista
  3. Kuvallinen tarina, hienoa! Harakka oli hukannut kauhan ja joutui sitten hutunkeitossa käyttämään sulkakämmentään.

    VastaaPoista
  4. Hyvä tarina kyllä pärjää ilman kuviakin.

    VastaaPoista
  5. Voi, tarvitsisin ison padallisen tuota huttua!

    VastaaPoista
  6. Kuvat piristävät ja täydentävät satuja ja tarinoita:)
    Kuvasilmä on mielenkiintoinen uutuus - ainakin minulle.☺

    VastaaPoista
  7. Ihana tarina, huiskis Peikolle!

    VastaaPoista
  8. Toivoisin pääseväni tuon miehen taskunuotion ääreen maistelemaan hänenkeitostaan. Santsiannoksenkin tahtoisin, kenties kuvasilmän kaa tai ilman.

    VastaaPoista
  9. Kylläpä nyt onn huttujonoon tulijoita! Kuvasilmää kaipaisin. Peikko se osaa maustaa sanoja niin makeasti! Nam, nam...

    VastaaPoista
  10. Kaikenmoista huttua sitä - mut antakaas mullekin! Ja kirjavasta pullosta kuvat keittoon.

    VastaaPoista