tiistai 26. marraskuuta 2013

Kulta rahaksi

Pirr.

– Vaula.

– Pete tässä, terve. Soittelen Kullan rahaksimuuttoliikkeestä.

– Päivää.

– Mitens sulla noi kultajutut?

– Ihan hyvin. Miksi kysyt?

– Aattelin, jos myisit meille. Me maksetaan hyvin.

– Mun kullasta?

– Niin. Markkinoiden parasta hintaa, kuule.

– Me taidetaan puhua eri asiasta. Mun kulta on lihaa ja verta, eikä mitään metallia.

– Ei haittaa. Semmonen kulta käy meille oikein mainiosti.

– Mutta se on vielä ihan hyvä.

– Hyvästä me maksetaan tuplasti. Ne saadaan heti kierrätykseen, eivätkä jää rasittamaan meidän kirjanpitoa.

– Olisi kyllä mukava viettää talvi vaikka etelässä.

– No niin. Kulta rahaksi vaan, niin etelän aurinko alkaa paistamaan.

– No jos minä sitten.

– Hienoa, kiitos. Lähetämme auton hakemaan.

 

– Kulta!

– Niin, kultaseni?

– Arvaapas mitä. Minä juuri möin sinut!

– Möitkö? Hassua.

– Möin. Miten niin hassua?

– Kun minäkin möin sinut.

– Möitkö?

– Möin. Mitäs nyt tehdään? Ne tulevat kohta hakemaan sinua.

– Ja sinua.

– Tanssitaan. Tule.

 

Talipitippi tulipitöppi katosimoppi natisiratti sikisikatti palasikola pöt

9 kommenttia:

  1. Huh, mitä jos minäkin möisin oman kultani...? mutta jos sekin on myynyt mut,iik!
    Mutta sitten vaan talipitippi tulipitöppi..hi!

    VastaaPoista
  2. Hahaa, valloittavan ihana tanssi:)))

    VastaaPoista
  3. Hiih, arvasin ennen postauksen avausta, että mistä kullasta on kyse.:;))
    Ikävää, mutta tottahan on tällainen ihmiskauppa.

    VastaaPoista
  4. Ei kultaa kaikki, mikä kiiltää tai päinvastoin;)

    VastaaPoista
  5. Ei ihan kaikkea kultaa kannata rahaksi vaihtaa :)

    VastaaPoista
  6. Minä en omaa ihmiskultaani möisi hinnalla millä hyvänsäkkään.
    Enkä kyllä ketään muutakaan.
    Toisenlaista, kultakultaa minulla ei sanottavasti olekkaan. Jos runsaasti olisi, niin möiskää pläjäyttäisin kyllä.

    VastaaPoista
  7. Ei kai sitä nyt kultaansa.... siis oikeaa kultaa(nsa), mutta hymyt kyllä aikaansai tarinan alkuvuorokeskustelu.

    VastaaPoista
  8. oikee ihmiskauppa on inhottavinta mitä tapahtuu, mutta tässä tarinassa se oli yhteinen tahto. montakohan käpyä ne kauppiaat mahtoi tarjota..hymm.etelänmatkanverran, siis noin 700-7000..täytyy vissiin myydä kullat pois, että pääsen unelmien kaukomaille:)) mitäs mulla ny on, muutama rillasormus, kaulapanta, rannerengas, korviksia ja kissa, sehän on vielä ihan hyväs kunnos ja nuori

    VastaaPoista
  9. Tuo Pete taisi lähettää meille tekstarin viiem keskiviikkona kello kuusi aamulla! Ei myyty, ei.

    VastaaPoista