torstai 15. tammikuuta 2015

Ilmapallo

– Rosa katso, täällä on sammakko, Ella kiljahtaa ja nappaa maassa loikkineen räpylä­koiven käteensä.

– Näytä, Rosa pyytää ja tulee liki. – Jospa se onkin lisko, eikä sammakko.

– Se on sammakko. Sillä ei ole häntääkään. Se on selvästi sammakko.

– Voivathan liskot pudottaa häntänsä.

Ella nostaa sammakon silmiensä eteen ja tapittaa sitä suoraan silmiin. Sammakko katsoo takaisin, sen kaula­nahka liikkuu hiljaa edes­takaisin.

– Totta, hän sanoo. – Mistä sen tietää, onko se sammakko vai jokin kurja lisko.

– On siihen konsti, Rosa sanoo ja virnistää päälle. – Sitä pitää pussata.

– Sammakkoako?

– Eihän siitä tiedä onko se sammakko, ennen kuin sitä on pussannut. Sen kun pussaat vaan.

– Se oli maassakin, rypi siellä kuin mikäkin. Katso nyt. Saat pussatakin.

Ella tuo elukan Rosan suun eteen. Rosa väistää. Puistatus ravistaa hänen kehoaan.

– Yök. Pussaa itse sammakkosi. Minun puolesta se saa olla vaikka lisko, ei kiinnosta.

Ella tarkastelee sammakkoaan, ja se selvästi iskee hänelle silmää. Ehkä sitä voisi pussata. Onhan sitä tullut syötyä mansikoitakin suoraan maasta ja samanlainen eläjä sammakko on.

– Katso tätä, Ella sanoo ja pussaa sammakkoa.

– Yök. No oliko se sammakko?

– Ei tuosta vielä tiedä, Ella toteaa ja pussaa lisää, työntää kielensä syvälle sammakon kitaan. Sammakko vastaa samalla tavalla. Sitten se alkaa pullistua, poksahtaa ja tussahtaa savu­pilveksi. Ella yskii ja kakoo savua keuhkoistaan.

– Puhalsitko sinä siihen? Rosa tiedustelee. – Ei sammakko mikään ilma­pallo ole.

– En. Se vaan oli tosi hyvä suutelemaan. Jäi heti ikävä.

Ella huiskii savupilveä ja etsii sammakkoa. Hän törmää sammakko­mieheen.

– Sinuako minä pussasin? Ella kysyy. – Pussataanko vielä?

– Kuak, mies sanoo ja venyttää kielensä Ellan suuhun.

Ella henkäisee syvään, painautuu kiinni sammakko­mieheen ja jää siihen, hänen vartalonsa jännittyy, laukeaa värähtelyyn ja jännittyy taas.

Rosa seuraa tapahtumia ja nuolee huuliaan. Kyllä hänellekin kelpaisi. Ellalle sattuu aina kaikki hauskat jutut, ja hän jää katsomaan sivusta. Jossain on pakko olla toinenkin sammakko.

12 kommenttia:

  1. Sen siitä saa, kun nirsoilee. Kyllä vähän ällötti :)

    VastaaPoista
  2. En ole pussannut, mutta sammakonkutua olen hieronut nenäni päälle. Kun olin pikkutyttö minulla oli kesakoita ja silloin sanottiin, että ne saa pois, jos hieroo sammakonkudulla. Arvaa auttoiko? Auttoi, mutta vaikutusaika oli toooosi pitkä.
    Harmi, että silloin ei puhuttu mitään sammakkomiehistä :-o

    VastaaPoista
  3. Sammakot on kovasti vähentyneet ja nyt tiedän syynkin.

    VastaaPoista
  4. Hurmaavia sammakoita, eivät muuttuneet prinssiksi, mutta muuten hyviä, vaikka en olisi kyllä suudellut, en, en en.

    VastaaPoista
  5. Sadut muuttuvat todeksi, on niin tapahtunut ennenkin. Tai sitten toisinpäin. Moni mies on tainnut muuttua sammakoksi?

    VastaaPoista
  6. Aina me naiset odotamme jotain muuta kuin mitä näemme silmiemme edessä. Aina.

    VastaaPoista
  7. Siitähän pitäisi jo heti erottaa lisko ja sammakka toisistaa (että kumpi on kumpi), ku sammakalla on kruunu päässä. Ainaki niillä, joista tulee prinssejä. Tämä tieto säästää monta turhaa kiälimuiskua.
    Sammakkomiehet erottaa heti muista miehistä, kun niillä on snorkkeli ja niiden kielipusut oksettaa.

    VastaaPoista
  8. Rohkea roskan syö ja saa savut keuhkoihinsa.

    VastaaPoista
  9. Niin Jussi Valtonen kuin Pajtim Statovici ovat tainneet lukea peikon kirjoituksia ja ottaa oppia. :) Edellä mainituilla kun on myös näitä muodonmuutos-kuvauksia kirjoissaan. Valtosella naisen ( Alinan) kuvittelema "toinen nainen" elää huushollissa kuin olisi todella läsnä, vaikka on vain todellisuudessa vain Alinan ajatuksissa. Statovicin romaanissa: Kissani Jugoslavia on kissa, joka elää kuin ihminen, tekee ihmisten asioita, mutta on kirjailijan kuvauksissa edelleen kuin "oikea" kissa. Statovicin tarinassa on myös lemmikkinä kuristajakäärme huh!
    Mutta sammakot on ihanii. Minulla on kesäystävinä sammakoita. Ei vain ole tullut vielä suudeltua niitä vielä. Pitäisiköhän ensi kesänä kokeilla. :)

    VastaaPoista
  10. Erilaisuuden kohtaamisessa on oma jännityksensä - riskinsä, ilonsa.

    VastaaPoista
  11. Monia sammakoita olen pussannut, mutta ei ole ikinä käynyt näin hyvä flaxi:)

    VastaaPoista
  12. Miksi tämä sammakko ei muutunutkaan prinssiksi...?
    Kielipusu sammakolta on liian jännä juttu, vai mitä Peikko??

    ☻☺☻

    VastaaPoista