Margariinitehdas

– Tosi hyvää. Sanoitko, että tätä saisi kohta kaikilta ravintorasvoja myyvistä kaupoista?

– Kunhan tuotantokoneisto saadaan kuntoon ja raaka-aineen saatavuus varmistettua.

– Anna vielä. En ole ikinä maistanut näin hyvää leivänpäällystettä.

– Se sopii paistamiseenkin. Ja leivontaan. Haluatko maistaa tiikeri­kaakkua?

– Haluan! Haluan ehdottomasti… On tosi hyvää. En tiennyt, että suusta voisi tulla näin märkä.

– Ota lisää. Syö kaikki. Labrassa ovat mielissään, kun kerron tämän siellä.

– Saanko laittaa tähän kakunpalaseen vielä voita päälle?

– Saat. Tosin se ei ole voita vaan margariinia, mutta laita silti.

– Tosi hyvää. Aivan uskomattoman erisherkullista. Mistä tämä on tehty? Kissoistako?

– Ei tietenkään. Niihin kissahöpinöihin ei kannata uskoa. Tämä on tehty jutuista.

– Jutuistako? Onko sitä kaakkua vielä? Saanko? Kiitos.

– Niin. Meillä on oivallisia jutunkertojia, joilla niitä piisaa, juttuja siis.

– Saanko syödä tämän lopun lusikalla?

– Syö pois.

– Miten jutuista voi muka tehdä margariinia? Ainakaan tällaista. Tämä on maukasta ihan oikeasti.

– No katsos, niiden jutunkertojien lisäksi meillä on ammatti­kuuntelijoita, jotka vielä ovat hyviä yllyttämään. Ne istuvat tuotanto­tiloissa vastakkain. Toinen kertoo ja toinen kuuntelee.

– Mahtaa olla mukavaa hommaa.

– Ehkä. Ne jutut ovat tosi rasvaisia. Me otetaan rasva talteen ja tehdään siitä margariinia. Prosessissa on tosin vielä yksi ongelma.

– Mikä?

– Jutut ovat melkoisen limaisiakin, ja rasvan erottaminen limasta on kallista. Me ollaan yritetty opettaa jutunkertojille tapoja ja siistiä niiden juttuja, mutta silloin rasvantuotanto vähenee radikaalisti.

– Pitääkö sitä erottaa? Eikös lima tekisi rasvasta entistä luistavampaa? Voisitte mainostaa, ettei se kajetu kupeisiin, vaan luiskahtaa suoraan läpi.

– Hmm… voi olla hyvä idea. Ehdotan sitä labrassa.

– Minä sitten taas maistan. Käykö?