lauantai 23. helmikuuta 2013

Kelsiturkki

Tyyppi istuu lentokoneessa ja katselee alas. Kaupunkien valot paistavat tähtien valoja vastaan. Ne kohtaavat juuri lentokoneen ikkunan ulkopuolella ja kipinöivät. Kipinöistä syntyy silta täältä tuonne, ja lentokone liukuu sitä pitkin.

Lentoemäntä on katsellut tyyppiä jo pitkään. Se istuu levottomasti, sitä puistattaa vähän väliä, eikä sillä ole päällään kuin ohuet kesäshortsit ja hihaton verkkopaita. Lentoemäntä miettii onko sillä kylmä. tarjoaa sille huopaa, joka ei sille kuitenkaan kelpaa.

Matka taittuu ja kipinäsilta kaartuu alaspäin. Lentokone liukuu maahan, oikoo kumisia pyöriään ja pyöräyttää moottoreitaan tervehdykseksi muille kentällä oleville koneille.

Tyyppi nousee ja vetää ylleen kelsiturkin, joka on matkan ajan ollut piilossa matkatavarahyllyllä. Turkki on muhkea ja se tekee muutoin varsin lihaksikkaasta ja sutjakkaasta tyypistä kömpelön näköisen. Turkissa on väkevä metsäinen tuoksu, joka saa osan koneessa vielä olevista naisista hymyilemään onnellisena.

Tyyppi, joka kantaa mustaa salkkua ja näyttää varsin tavalliselta kaupparatsulta tai bisnesmieheltä, menee tullin punaiselle linjalle. Tullimies kehottaa tyyppiä avaamaan salkkunsa. Kun salkku on auki, se on täynnä mustia paksuja sikareita.

– Aika lasti, tullimies toteaa ja kaivaa maksumääräysvihkonsa takataskustaan.

Tyyppi virnistää, kaivaa taskustaan kävyn, jonka antaa tullimiehelle ja sanoo:

– Olkoon tasan.

Tullimies lyö kävyn kassaan ja kuittaa tullin ja verot maksetuiksi. Tyyppi kiittää, jatkaa matkaansa taksiasemalle ja ottaa taksin takametsän naavakuusikon reunaan. Taksi vie. Kuski yrittää jutella kyydittävänsä kanssa, mutta tämä nuuhkii salkkunsa sisältöä ja murahtelee yksitavuisia vastauksia.

Perillä kuski saa kävyn kyytimaksuksi. Tyyppi kiipeää ulos taksista, hengittää metsän aromeja ja riisuu kelsiturkkinsa. Kuski näkee miten tyyppi kääntää turkin toisin päin ja vetää sen uudelleen ylleen nyt karvapuoli päälläpäin ja rupeaa olemaan aivan karhu. Karhu istahtaa metsän reunassa odottavan kivenjörrikän päälle, valitsee salkustaan sikarin, pistää sen palamaan ja virnistää kuskille.

Kuski lähtee paluumatkalle. Hän katsoo suu auki karhua, joka vielä heilauttaa käpälällään hyvästit.

13 kommenttia:

  1. Hienoa, karhu on ehkä käväissyt Kuubassa :D Mitähän kaikkea lienee kokenut.

    VastaaPoista
  2. Minullakin oli kelsiturkki. Ostin sen opiskelijana opintolainalla. Naisystäväni pakotti minut vaihtamaan sen tyylikkäämpään malliin. Pian sen jälkeen menimme naimisiin. Kerran vuodessa käänsin turkin ympäri, jolloin minusta tuli joulupukki. Aikanaan sitä ei sitten tarvinutkaan kääntää. Viimeisen kerran näin sen poikani tyttöystävän päällä. Hänen mukanaan se lensi maailmalle.

    VastaaPoista
  3. Monta olomuotoa on tarpeen kun liikkuu matkoilla ja kentillä.
    Onneksi voi olla lopulta omatiettensä siellä kannon nokassa havannalaista poltellen. Aitous ja alkuvoimaisuus houkutti naisia ja sellaisia me olemme haaveksijoita kaikki tyynnin.

    VastaaPoista
  4. Olipa sovela karhu, ensin ihminen ja kelsitutkilla muuttui karhuksi..:DDD

    VastaaPoista
  5. Olipa taas karhutarina!
    Ja....... ei kai karhu ole alkanut poltteleen,hyi Otsoa, ei saa!

    VastaaPoista
  6. Mahoton miten hyvä mieli tuli taas....Kiitos, Peikkonen! (Käpy on parempi maksuväline kuin oravannahkan:)

    VastaaPoista
  7. Onko käpy käypästä valuuttaa joka paikassa :)

    VastaaPoista
  8. Hyvin mielenkiintoista, olisiko tässä karhussa ollut vähän takinkääntäjän vikaa:)

    VastaaPoista
  9. Tuoksuissa on taikaa.. ne todellakin voivat saada hymyn kasvoille vielä pitkänkin ajan päästä :)

    VastaaPoista
  10. Täytynee lähteä käpymetsälle :) Kiitos ihanasta tarinasta Peikko!

    VastaaPoista
  11. Meillä lapsena kävyt saivat kovaa kyytiä.
    Milloin ne olivat lehmiä, milloin limppuja, milloin hellapuina, milloin muuten vaan mitäkin.

    VastaaPoista
  12. Vanha kuin käpy, mutta pelittää!

    VastaaPoista
  13. Mitenkäs se menee se vanha sanonta, että ei ole koiraa karvoihin katsomista, varmaan ei karhuakaan. Tykkää tuosta tarinan karhusta. Karhu kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseen ... ja tarinoihin.

    VastaaPoista