Haju

Lukusalissa on hiljaista. Välillä kuuluu rapsahduksia, kun joku kääntää sivua. Tuolin jalan kolahdus tai rahahdus lattiaa vasten kerää moittivia katseita. Väki haluaa lukea lehtensä rauhassa.

Keltaiseen pukuun pukeutunut herrasmies kulkee pöytien välissä ja kurkistelee ihmisten olkapäiden yli näiden lukemia lehtiä. Kun hän tulee punaiseen mekkoon sonnustautuneen tumman naisen luo, hän pysähtyy, nuuhkii ympäriinsä ja katsoo naista merkitsevästi.

– Mikä täällä haisee? mies kysyy.

Nainen säpsähtää. Samalla kuuluu kahahdus, kun väki nostaa katseensa lehdestään ja alkaa seurata tapahtumia. Joku suhisee sormi suun edessä.

– Mistä tämä haju tulee? mies kysyy. Nainen ei sano mitään, mutta hänen kasvoilleen nousee vahva puna. Hän painaa päätään alemmas, eikä ole huomaavinaan miestä.

Mies kiertää naisen ympärillä ja nuuhkii. Hän työntää päänsä naisen ja tämän lukeman lehden väliin ja vetää ilmaa nenäänsä. Sitten hän kääntää päätään, katsoo naista suoraan silmiin ja tiedustelee:

– Miten kuvailisit tätä hajua?

Nainen kääntää katseensa pois ja yrittää potkaista miestä. Hän etsii katseellaan vahtimestaria. Tilanne on kiusallinen. Kaikki katsovat.

– Mitä ajatuksia tämä haju sinussa herättää? mies tiukkaa.

Väki alkaa liikehtiä levottomasti ja katselee toisiaan ja kengänkärkiään. Kukaan ei rupea ritariksi eikä sano mitään, vaikka punakolttuinen nainen on selvästi avun tarpeessa. Muutama vaimea hyssyttely-yritys kuuluu pystyyn nostettujen etusormien takaa.

– Minä niin rakastan painomusteen tuoksua, mies sanoo. – Se saa minut aina ajattelemaan seikkailuja ja punaisia marenkeja. Lukusalit ovat parhaita, ne ovat täynnä painomusteen hajuisia lehtiä. Minusta siinä on jotenkin kulttuurillinen häivähdys. Tiedätkö?

Nainen nousee pystyyn, käännähtää ja läväyttää avokämmenellä miestä korvalliselle niin, että läimäyksen kaiku kimmahtelee salin seinästä seinään kuin raskas koripallo.

– Aih, mies toteaa.

Nainen lyö uudelleen, kääntyy ja lyö vielä, hakkaa vuoronperään molemmin käsin miehen punaisina helottavia poskia.

– Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? hän kysyy ja tinttaa taas. – Mikä täällä lätisee? Tiedätkö? Miten kuvailisit sitä? Mistä se oikein tulee?

Väki katselee. Vain muutama sinnikkäimmistä jaksaa enää pitää sormea suunsa edessä ja suhista.