– Tää olis noita, Maisu sanoo ja osoittaa piparitalon edessä seisovaa pipariukkoa.
– Eikä olis, noidat on akkoja, Matti korjaa. – Tää on noita.
– Eikä oo. Se on Kerttu. Ja toi risa on Hannu. Ja nyt ne menee noidan luo.
– Ja noita paistaa ne, Matti sanoo ja työntää piparit kynttilänliekkiin. Käry nousee.
– Eikä! Ne rikkoo tän talon ja karkaa.
– Nii rikkookin. Näin!
– Ei kun näin!
– Tulkaapas lapset! äiti huhuilee eteisestä. – Lähdetään viemään piparitaloa mummulle joululahjaksi.
Kaipa mummu voi syödä makoisiin suihinsa piparkakkutalon murusetkin.
VastaaPoistaMummulle voi kertoa joulutarinan. Mummun on mukava muistella tarinaa muruja mutustellessaan - hymy huulilla......
VastaaPoistaHih miten hauska.
VastaaPoistaVoi sitä lasten mielikuvitusta! Ei se aina sovi yhteen aikuisten suunnitelmien kanssa.
VastaaPoistaOho, kuinkas nyt äiti korjaa talon? Peikko osaa nämä yllättävät novellien loppuhuipennukset!
VastaaPoistaJotenkin kuin omasta lapsuudestani. Sen lisäksi, että rikoin piparkakkutalon, söin kahvipöydän kuivakakusta kaikista palasista päät pois. Kun kaikista syö, ei kukaan huomaa.
VastaaPoista