torstai 25. kesäkuuta 2015

Maailmanpyörä

Lailan gondoli oli ylä­kuolo­kohdassa, kun maailman­pyörän akseli petti ja murtui. Pyörä huojahti. Laila tarttui vieressään istuvan pulskan miehen käsi­varteen ja puristi. Mies ähkäisi ja alkoi huutaa. Kun pyörä kallistui, gondoli heilahti, ja he liukuivat kohti sen reunaa, mies huusi suoraa huutoa.

Laila uikutti. Hän pysyi korissa enää paksun miehen ansiosta. Mies oli juuttunut vatsastaan gondolin porttiin, ei päässyt siitä eteen eikä taakse. Lisäksi mies oli sitonut vyönsä kaiteeseen. Laila seisoi miehen mahan päällä ja puristi rystyset valkeina kaidetta. Hänen polvensa tärisivät.

Lailan korkkarit painoivat kipeästi miehen lihaa, ja tämä huitaisi Lailalta jalat alta. Lailan ote irtosi ja hän putosi.

Matka oli pitkä.

Pudotessaan Laila ehti surra pörrö­häntäisen kissansa. Se jäisi hunningolle ilman häntä, saattaisi päätyä vaikka Katti­vaaran margariini­tehtaaseen. Kissa­murhe ja kissittely muuttivat Lailaa. Hänen ajatuksensa ylvästyivät ja silmät kaventuivat. Raajoista tuli yhtä joustavat kuin mielestä. Hän tiesi, ettei mokoma pudotus vahingoittaisi häntä. Kissuus otti hänet valtaansa, ja hän tipahti jaloilleen tuhlaamatta ainoaakaan elämäänsä, notkisti polviaan ja katsomatta kertaakaan taakseen hän käveli pois tiehensä häntä pystyssä.

12 kommenttia:

  1. Hieno juttu! Kun olisihan asiat voineet mennä niinkin, että Laila olisi mennyt ihan muusiksi, eikä muutenkaan olisi jäänyt kuin märkä lätti, kun kaikki sortit (luut, mahat, päät ja sen sellaiset) olisi putsattu pois.
    Minä en ole ikinä ollut maailmanpyörässä. Enkä kyllä mene gondoliinkaan, vaikka olen meinannut, jos gondolin jossakin vaan ikinä näkisin.

    VastaaPoista
  2. Waude mikä muodonmuutos ja yhtään elämääkö ei mennyt?

    VastaaPoista
  3. Vau, hieno tarina peikolta taas!

    VastaaPoista
  4. Hyvä tuuri Lailalla. Kissan notkeena on hyvä liikkua.

    VastaaPoista
  5. Hieno tarina ! Sopivasti motivoituneina taivumme vaikka mihin.

    VastaaPoista
  6. Kissa on hieno eläin;)
    Kiitos Peikko! ♥♥

    VastaaPoista
  7. Upea oivallus.. Kun mietin elämääni niin täytyy todeta että tietämättäni olen montakin kertaa pelastunut käyttämällä kissaenrgiaa , siinä on taikaa.. kuinkahan sen paksun miehen kävi? laihtui varmaan ajan myötä ja mätkähti maahan, kun vyökään ei pitänyt enää laihtunutta miestä, vaan jospa hän älysi ottaa vaikka lokin siivet avuksi:)))

    VastaaPoista
  8. Hieno muistutus muuntautumiskyvyn käyttöönotosta.

    VastaaPoista
  9. Jee, kutti vaan miehelle kun potkaisi Lailaa! Sinne jäi ukkeli korkkarinkuvat mahassaan!

    VastaaPoista
  10. Ihana juttu, onneksi Laila selvisi ja kissaus sai emäntänsä takaisin:)

    VastaaPoista
  11. Niinpä, tuleen ei saakaan jäädä makoilemaan eikä kynnysmatoksi...sen yhdeksät ja setsemät elämät vaan käyttöön ja nokka kohti uusia tuulia (ja niitähän riittää)

    VastaaPoista
  12. Oiva esimerkki, että kun periksi ei anna, niin sitä selviää.

    ...siis useimmiten, ainahan se ei ole ittestä kiinni...vaan suuremmat voimat vie...

    VastaaPoista