Kirous

Peikko löysi metsästä kirjan, jonka joku oli jättänyt sinne sille. Tai ainakin se luuli, että kirja oli sille tarkoitettu, ja istui siihen lähelle kiven päälle katselemaan kirjaan järjestettyjä sanoja. Ne olivatkin tarina, jonka se kirja halusi kertoa peikolle. Peikko tykkää tarinoista ja se höristi korvansa ja alkoi kuunnella.

Siinä tarinassa oli hassuja otuksia: märrinkäinen, ällörulliaisia, siipikaktuskala, heggoheggoja, ja vaikka mitä kurppapeikkoja. Oli siinä ihmisiäkin, jotka asuivat fantasiamaassa ja olivat tulleet kylään siihen kirjaan. Peikko kyllä luuli, että ne asuivat oikeasti siinä kirjassa ja se kirja oli se fantasiamaa tai ainakin ikkuna sinne. Peikon mielestä se oli mukava ajatus, ja ne tytöt siinä tarinassa olivat hirmu reippaita, ja pojat.

Kirjassa oli monta tarinaa ja se osasi kertoa niitä kaikkia yhtä aikaa ja rinnakkain. Se kertoi aina vähän jokaista tarinaa niin, että se jäi jännään kohtaan, ja rupesi sitten kertomaan toista. Peikko kuunteli jokaisen tarinan korvat ihan kiinni siinä kirjassa. Se osasi kertoa vaikeistakin asioista suoraan ja lempeästi, mikä oli hienoa eikä yhtään pelottavaa. Peikkoakaan ei oikeasti pelottanut, vaikka se olikin välillä ihan pörheä.

Ne tarinat kiemurtelivat ja mutkittelivat Pernaisissa ja fantasiamaassa edes ja takaisin ja lopuksi ne menivät kaikki yhteen vähän ennen kuin sanat loppuivat ja kirja lopetti kertomisen. Peikko olisi kyllä jaksanut vielä kuulla lisää. Se jäi istumaan kivelle ja odotti. Kirja näytti hengästyneeltä ja halusi selvästi tietää, mitä peikko tuumasi siitä tarinasta.

Peikko istui vielä lisää ja mietti. Se ajatteli, että tarina oli hieno ja jännittävä alusta loppuun asti. Peikko oli koettanut hoputtaa kirjaa kertomaan nopeammin, mutta kirja tiesi, miten tarina pitää kertoa, eikä välittänyt hoppuisesta peikosta, joka vaan tahtoi aina heti tietää mitä seuraavaksi käy.

Ne tarinat tekivät peikon iloiseksi pitkäksi aikaa, ja se halusi kertoa sen kaikille. Kirjan kannessa luki ”Kirous” ja ”Hanna van der Steen”. Peikko arvaa, että Hanna on kertonut sen tarinan sille kirjalle että se voi kertoa sen sitten kaikille.

Peikon mielestä kaikki muutkin voivat antaa sen kirjan kertoa ne tarinat itselleen.