Hiihtäjä

Mies raahautuu kotiinsa ja lösähtää sohvalle kaikki vaatteet päällä. Karvalakki osuu sohvan selkänojaan ja siirtyy peittämään silmiä. Mies heilauttaa kättään sitä kohden, mutta ei jaksa korjata tilannetta vaan pelkästään ynähtää.

Miehen vaimo kuulee ynähdyksen ja arvaa mistä on kysymys. Mies on taas hiihtänyt metsässä perinteiseen tyyliin umpihangessa. Se ei sitten koskaan opi, vaimo miettii, pohrustaa suksillaan metsään niin pitkälle kuin jaksaa ja kääntyy takaisin vasta kun voimat loppuvat. Se on aina poikki kun pääsee lopulta kotiin, ja vielä tuo ainainen karvareuhka.

– Et taida ikinä oppia, nainen tuhahtaa miehelleen ja ottaa karvalakin tämän päästä, lyö sitä jalkaansa vasten ja nakkaa miehen syliin.

– En, mies huokaa ja puristaa reuhkaansa. – Pitää kasvattaa kuntoa. Kiitos.

– On siihen parempiakin tapoja kuin hiihtää itsensä kuoleman kieliin. Tuollainen ei ole enää tervettä, tiedäthän. Ja vielä karvalakki päässä.

– Tule paremmin hiki, mies selittää. – Rasva palaa. Onhan tästä puhuttu.

– Rasva. Mikä rasva? nainen tuhahtaa. – Äijä on kuin poutakesän orava, ei rasvan hiukkaa missään. Eikä lihaksetkaan juuri pullistele, ettei sen puoleen. Kävisit välillä salilla niin saisit vähän lihaksia.

– Ei lihasten tarvitse pullistella, mies toteaa ja riiputtaa suupieliään alaspäin. – Että aina viitsit jauhaa tuota samaa.

Nainen hymyilee miehelle ja taputtaa tätä päälaelle. Sitten hän muuttuu salaperäisen näköiseksi, istahtaa miehen viereen ja sanoo:

– Kuule, juteltiin tyttöjen kanssa yhdestä jutusta, jota haluaisin kokeilla. Se voisi tehdä sinulle tosi hyvää.

– Maksaako se?

– Ei se mitään maksa, odotas.

Nainen pomppaa pystyyn ja käy hakemassa pitkän johdon, jonka pään hän antaa miehen pideltäväksi. Sen jälkeen hän kytkee johdon toisen pään vahvistimeen ja napsauttaa sen päälle.

– No? nainen kysyy.

Mies on piristynyt ja noussut istumaan. Hänen kasvonsa eivät ole enää valu alaspäin, vaan ne ilmentävät vahvaa tahtoa ja tekemisen halua. Äskeisestä uupumuksesta ei näy häivääkään.

– Mitä sinä teit? mies kysyy. – Tuli ihan outo olo. Tosi vahva.

– Niin vahvistimet toimivat. Tai Tuulahan sen keksi. Sen kissa oli leikkinyt vahvistimen johdoilla ja siitä oli tullut melkein kuin tiikeri, kun se oli rikkonut sen kynsillään.

– Miten siitä nyt tiikeri olisi tullut? mies epäilee. – Kotikissasta.

– Vahvistimella voi säätää volyymia, nainen hymyilee ja kääntää nupin melkein äärilaitaan. – Näin.

Miehen lihakset paisuvat ja hän rupeaa näyttämään atleetilta parhaasta päästä. Nainen hymyilee. Hän menee miehen luo ja irrottaa vahvistimen johdon tämän kourasta, sivelee ihon alla pullistelevia lihaksia ja ryhtyy johdattamaan miestä makuukammariin päin.