Reikäjuusto

– Äiti äiti, tämä juusto on rikki, siinä on reikä.

– Se on reikäjuustoa, siinä pitääkin olla reikä. Syö pois vaan.

– Miten reikä syödään, äiti?

– Ihan samalla tavalla kuin se muukin juusto. Syö nyt, äläkä leiki ruualla.

– Saanko syödä pelkkiä reikiä, äiti? Saanko?

– Et saa. Syö nyt se juusto äläkä litusta sitä siihen pöytään.

– Voiko niitä syödä lusikalla, äiti? Minä haen.

– Istu nyt paikallasi äläkä ryntäile. Ei reikiä voi oikeasti syödä.

– Mutta äiti, sinähän sanoit, että ne voi syödä.

– Mutta ei lusikalla.

– Haarukallako?

– Ei kun juustolla. Se reikä on siinä valmiiksi, sen kun tunget sen kitusiisi.

– Oikeasti tämä on ovi äiti, katso. Nirsk narsk, kuule kuinka se kääntyy. Hiiret voisivat tykätä tällaisesta. Ne voisivat kurkistaa tuosta reiästä.

– Mitäs jos nyt vain söisit sen palasen?

– Ei ovia voi syödä, äiti. Eihän?

– Sen oven voi. Hiiret eivät varmasti tarvitse sitä.

– Miksi juustossa on reikä, äiti? Miksi?

– Haluatko oikeasti tietää?

– Joo’o.

– Se voidaan siitä ripustaa jääkaapin naulaan.

– Onko jääkaapissa naula?

– On, montakin. Ne kasvavat siellä niin, että niitä pitää yhtenään kiskoa irti.

– Miksi ne pitää kiskoa, äiti?

– Niistä tehdään rautalankaa, sellaista sopivan taipuisaa.

– Miksi äiti?

– Väännettäväksi, ihan vaan väännettäväksi, hyvä lapsi.