maanantai 20. toukokuuta 2013

Kirjallinen hahmo IV

– Et ole yhtään muita hahmoja kummempi, vaikka kuinka olisit kaikki­tietävä. Tiedät vain sen, minkä minä kirjoitan sinut tietämään.

– Mutta minä saan tekstit elämään. Ei tarinaa ole olemassa ilman kertojaa.

– Kirjoittaja päättää kertojasta, niin kuin kaikista tarinan ele­men­teistä.

– En halua olla näkymätön ja ulkopuolinen. Kirjoita minut esille ja anna minun osallistua. Taustalla on ikävää.

– Rupesit viimeksi kiusaamaan muita hahmoja. Ilman lupaani vielä.

– Se oli niin tylsä tarina. Olisit kirjoittanut sen paremmin.

– Rupesit epäluotettavaksi. Juonittelit juonen kuljetuksen kanssa.

– On muitakin epäluotettavia kertojia.

– On, mutta kirjoittajan tahdosta ja päätöksellä. Ei omaehtoisesti. Luu­letko, että kirjoittaja tarvitsee kertojaa, joka puhuu omiaan? Ja tarinan ohitse vielä.

– Mutta kertojahan on tarinassa sama kuin kirjoittaja.

– Ähä! Eipäs olekaan. Vaikka olisit minä-kertoja, et silti ole kir­joit­taja, vaan tarinan osa.

– Mutta minä haluan osallistua, en vain katsella sivusta.

– Haluta saa. Tarinat ovat erilaisia, samoin kertojan rooli. Yhteispeli on tärkeää. Jokaisen on tehtävä joka kerta parhaansa.

– Aiotko vaihtaa kertojaa?

– En tiedä vielä. Onko sinusta siihen hommaan oikeasti?

– On minusta. Varmasti.

– Mistä tiedät?

– Sinä juuri kirjoitit niin.

11 kommenttia:

  1. Siinä tarttee psygologiaa, että hahmottaa kerrottavan. Tarkkaillen ulkoapäin, onkohan näin..;)
    Pitäähän kuitenkin osata samaistua tarinan rooli hahmoihin, menemättä liian sisälle.

    Onkohan tekstissäni päätä sun häntää....

    VastaaPoista
  2. Kumpi olikaan ensin..... muna vai kana?? :))))
    Ihana peikko!

    VastaaPoista
  3. Oivaa pohdintaa Peikko! Olen huomannut, että lukijat tosi usein ajattelevat, että minä-kertoja on kirjoittaja itse, mutta eihän se niin ole. Epäluotettava kertoja on hankalin, koska mistä sitä voi tietää, että nyt se kertoo omiaan. Mielenkiintoista tietysti pohtia ja yrittää saada selville.
    Pidä silmällä sitä kertojaa, sanon vaan...

    VastaaPoista
  4. Joskus käy niin, että kertoja varastaa koko jutun! Jos juttu on huono, onko silloin hyvä, ja jos juttu on hyvä, niin onko silloin huono! Eli ollako vai eikö!

    VastaaPoista
  5. Mä meniin kyllä jo ihan sekaisin, kun luin peikko sun juttusi, siten luin muiden kommentit, niin nyt olen jo ihan pihalla koko hommasta, en osaa enää sanoa yhtikäs mitään, olenko minä nyt sitten kertoja, vai mikä mä olen, hi!,hi!

    VastaaPoista
  6. Kyllähän jämpti on niin, että se kuka jutun keksii, se määrää.Nih! Piste!

    VastaaPoista
  7. Minä kertoja
    Sinä kertoja
    Hän kertoja
    Me kertojat
    Te kertojat
    He kertovat
    Se kertoo kaikkein parhaiten. Se on missionääri.

    VastaaPoista
  8. Siinäpä niitä kertojia, ehkä pitäisi olla visionääri..:))

    VastaaPoista
  9. Kuinka fiktiosta tulee faktaa ja hahmot elävät omaa elämäänsä. Kertojalla on kaikkivalta.

    VastaaPoista
  10. mielenkiintoista.. minustakin tuntuu että mun päässä tai jossain sisällä, vaikka käsissä, asuu kamuja jotka haluu kertoa omia juutuja ja osallistua ..

    VastaaPoista