– Hei Maisa. Mitä kuuluu?
– Ei hyvää, kaikenlaista murhetta ja surua.
– Voi sentään. Kerro.
– Ukon firmassa käydään yt-neuvotteluja. Sanovat, että niillä on tehostamistarpeita.
– Voi sentään. Koskeeko se teidän Masaakin?
– Koskee. Kovasti. Se ottaa sen niin henkilökohtaisesti.
– Ei se mikään ihme ole. Eikös Masa ole ollut siellä jo vaikka kuinka kauan?
– Kolmekymmentäkuusi vuotta, ja tosi lojaalina koko ajan. Siksi tämä tuntuukin niin epäoikeudenmukaiselta.
– Minä uskon. Pystyn hyvin kuvittelemaan sen tunteen.
– Että menevät tekemään tällaista! Koko ajan puhutaan langattoman viestinnän lisääntymisestä ja sen kasvavasta merkityksestä, ja silti…
– Tekeekö Masa sellaisia hommia? Et ole sanonut mitään. Sehän on tosi hienoa: langattoman viestinnän asiantuntija.
– Joo. Ei se paljoa melua itsestään pidä. Jakelee vaan kirjeitä ihmisten postilaatikoihin.
Hahahaaa, hauska juttu. Ei kylläkään Masan kannalta :(
VastaaPoistaOlen kysymysmerkkinä, juuri nyt en jaksa nauraa...
VastaaPoista