Senja

Senja on ensimmäistä kertaa yksin kaupungilla. Häntä jännittää. Ensimmäisiä kertoja on nykyään niin paljon. Senja pyyhkäisee hiuksiaan korvan taakse ja kokeilee onko hänellä hattu päässä. Kaulaliina ainakin roikkuu kaulassa, ja vanhat Aino-tossut punaisine tupsuineen suojaavat jalkoja.

Pakkanen puree Senjan nenää. Hän katsoo vaatehtimon näyte­ikkunasta peili­kuvansa ja ihmettelee taas ulko­näköään ja ikää, josta se kertoo. Näyte­ikkunasta katsoo vastaan vanha nainen. Mihin hänen nuoruutensa ja elämänsä katosivat? Miten hän voi näin vanhana olla näin kokematon ja uusi?

– Anna mummo euro, syrjäytynyt nuori tokaisee ja ojentaa kouraansa.

Senja ei tiedä, miten toimia. Hänellä ei ole yhtään rahaa, joten hän pyörittää päätään ja inisee.

– Anna nyt jo saatana!

Syrjäytynyt nuori tarttuu Senjan kassiin ja kiskoo sitä itselleen. Senja pelästyy ja päästää irti. Nuori penkoo kassia ja lopulta kaataa sen sisällön maahan.

– Ei vittu mitään! Mitä sulla on taskussa, ämmä?

Senja ojentaa lapaset pyytäjälle. Tämä toljottaa niitä, viskaa ne lopulta maahan ja sylkäisee viereen. Senja kumartuu poimimaan lapasensa.

– Saako jo mennä? hän kysyy.

– Mene, perkele.

Senja kiirehtää askeleitaan ja vilkaisee olkansa ylitse. Kassi sisältöineen jäi. Vaikka ei sillä nyt niin väliä, siellä ei ollut oikeasti mitään. Nyt häntä väsyttää. Hän lähtisi kotiin, kunhan hän vain muistaisi, missä se on.

Senja kävelee linja-auto­asemalle. Hänen kätensä ovat kylmät. Ehkä bussi­kuski tietäisi, missä hän asuu.

– En tiedä, kuski sanoo. – Rouva on hyvä ja kysyy poliisilta.

– Kuka on poliisi?

– Äh. Rouva tulee kyytiin, niin tipautan teidät poliisi­aseman kohdalla. Siellä niitä on, poliiseja.

– Korppi?

– Miten niin korppi?

– Kuha?

– Onkohan teillä kaikki naulat penaalissa? Tuulkaa nyt kyytiin vaan.

– Kuha!

– Taitaa olla parasta, että kutsun poliisin tänne. Eihän teitä voi yksinkään jättää. Ties mihin vielä päätyisitte.

Kuski soittaa poliisille. Poliisi tulee ja tervehtii Senjaa ja kuskia.

– Että Senja on taas liikkeellä. Eikös me sovittu toisin?

– Ei! Senja kivahtaa. – Minulla on kuivaa.

Kuski näyttää kummastuneelta. Poliisi selittää:

– Tämä Senja on ollut kuolleena jo monta vuotta, mutta ei millään pysy haudassaan. Hän nousee vähän väliä ylös ja harhailee missä sattuu. Luulen, että hänelle on jäänyt elämän nälkä.

– Hmph! Kaikkea sitä!

– Niinpä. Eikä Senja ole edes ainoa. Melkein kaksi kolmasosaa kaupungilla kulkijoista on kuolleita.