Käsittämätön

Kun heräsin aamulla, oikea ranteeni oli kipeä. Hieroin sitä ja sormeni lupsahti ranteen ulko­reunaan syntyneeseen koloon. Se oli uusi, en ainakaan muistanut sitä olleen olemassa vielä edellisenä iltana.

Rassasin koloa ja kurkistelin sen sisään. Kipu ei tullut siitä, vaan syvemmältä, ranteen keskeltä. Kolo ei edes näyttänyt kipeältä, vaan aivan normaalilta, sileältä, puhtaan ihon peittämältä. Se oli oikeastaan aika hieno.

Yhtäkkiä koko käsi putosi. Tai ei oikeastaan niin yhtäkkiä. Minä leikin kololla ja nipistelin sillä itseäni, kun ranteeni pehmeni, ja käsi valahti pöydälle. Nahka kuroutui kiinni, ja käsivarren tynkä jäi suipoksi.

Ehkä minä vähän säikähdin, eihän käteni ollut koskaan ennen irronnut. Nyt se makasi pöydällä sormet oikoisenaan. Tökkäsin kättä. Ajattelin, että sille pitäisi tehdä jotain. Tökkäsin uudelleen ja tunsin tökkäisyn aivan kuin käsi olisi edelleen kiinni käsi­varressani.

Pudonnut käsi oli edelleen osa minua. Se teki, mitä halusin, se tunsi kuten ennenkin. Käänsin sen kämmen pöydän pintaa vasten ja opettelin kävelyttämään sitä. Sormet väsyivät, mutta en antanut periksi. Muutaman tunnin harjoittelun jälkeen olin jo varsin taitava. Minua hymyilytti. Tämä taisikin olla hyvä juttu. Ulottuvuuteni oli kasvanut monin­kertaiseksi.

Illalla eukko istui sohvalla ja katseli telkkaria. Minä kävelytin käteni sohvan selkä­nojaa pitkin hänen olka­päälleen ja edelleen aamu­takin kauluksesta sisään. Eukko ei reagoinut, ennen kuin huomasi minut keittiössä. Silloin hän kiljaisi, riipi aamu­takin yltään ja paiskasi käteni perimmäiseen nurkkaan. Se sattui, ja silti minä vain nauroin ääneen eukon järkytykselle ja seisoville silmille.

Eukko pakkasi saman tien laukkunsa. Ovi kolahti, ja hän oli mennyt. Pistin käden taskuuni. Aioin lähteä baariin, mutta paitaa vaihtaessani huomasin, että käsi- ja olka­varteni olivat lonkeroituneet, ja lonkeron sisä­pintaan oli ilmaantunut imu­kuppi­rivi. Kokeilin ja sain uudella ulottimellani varsin tiukan ja tukevan otteen lähes mistä tahansa, hylkäsin ajatuksen baarista ja päätin lähteä tanssi­ravintolaan.