maanantai 1. heinäkuuta 2013

Hei

– Hei, myyjä tervehtii asiakasta.

Asiakas nyökkää ja vastaa tervehdykseen. Hän kiertelee hyllyjen välissä ja etsii jotain sopivaa. Vieraitakin tulisi, pitäisi valmistautua.

– Hei, toinen myyjä tervehtii ja kiiruhtaa ohitse.

Asiakas vastaa ja on mielissään, että hänet huomataan. Saman tien hän näkee ystävänsä ja tervehtii tätä.

– Hei.

– Hei, ystävä ilahtuu toisen näkemisestä. Hän on jäänyt keikkumaan vaihtoehto kummassakin kädessään. – Kumpi?

– Laita ne pois, toinen ehdottaa. – Pärjäät oikein hyvin ilman.

Sepä onkin oiva neuvo. Ystävykset eivät ole tavanneet vähään aikaan, he kävelevät hyllyjen väleissä ja rupattelevat. Ympäristö unohtuu, tosin vähän väliä joku ohikulkeva myyjä tervehtii, sanoo hei ja kysyy, voisiko hän olla avuksi.

Myyjien kohteliaisuus ja into alkaa vaivata ystävyksiä, kun sama myyjä tulee kohdalle kuudetta kertaa. Kaikki muutkin myyjät ovat tervehtineet moneen kertaan.

– Ne ovat kuin robotteja, toinen sanoo. – Sanovat hei, kun vaan näkevät jonkun ilman myyjänpukua.

– Ainakin ne ovat käyneet saman asiakaspalvelukurssin, jossa ne on opetettu hymyilemään hampaat irvessä ja sanomaan hei asiakkaille.

– Eivätpä ainakaan yrmistele ja piilottele hyllyjen välissä.

– Eivätpä... Hei, katso! toinen osoittaa takahuoneen ovea, joka on jäänyt raolleen. Siitä näkyy varastohylly, jolle on pinottu ainakin kolme tai neljä myyjää. Verkkopaitaan ja verkkareihin pukeutunut kauppias häärää yleismittari kourassa pöydällä makaavan myyjän mahasta pursuavan johtokimpun kimpussa. Ystävykset raottavat ovea vielä lisää. Huoneessa tuoksuu palanut käämi.

– Hei ukko, käännä samalla sen heitä vähän pienemmälle, he sanovat yhteen ääneen, kääntyvät kannoillaan ja lähtevät pois. Myyjät hymyilevät ja sanovat hei.

7 kommenttia:

  1. Huh, liika kohteliaisuus on joskus vaivaannuttavaa. Hei-robotit ja sama hymy koko ajan, ammattitautiko?

    VastaaPoista
  2. Seitsemää seinähullua siteeraten:"No hei! Heipähei! Se taaaiiitaa olla heikunkei?"

    VastaaPoista
  3. voi että, tuollai liinavaatekaapin hyllyillä nukuttiin nuorena töissä kun yöt juhlittu

    VastaaPoista
  4. Joskus on joutunut ihmettelemään muikeita myyjiä, mutta eipäs kummakaan, kun niillä maha on pullollaan johtoja.

    VastaaPoista
  5. Mäkin tarvisin tommosta johtonippua, useinkin. Tai ainakin uudet duracellit, pirkoilla ei toimiskele kovinkaan kauaa.

    VastaaPoista
  6. hym..vai siellä varaston hyllyillä ne myyjät..kun en minä ole nähnyt niitä juur missään kasallekkin menessä on aina jono ja ämyristä kuuluu ääni, - kassalle tarvitaan myyjää.. hoh hoijaa. Kyllä ne myyjät pitäisi pelastaa sieltä hyllyltä, eihän kukaan tahdo olla hyllytetty.. paha juttu. mä nousen barrikaadeille myyjien puolesta ainakin näin virtuaalisesti..ja kyllä he sanois muutakin kuin hei, jos olis aikaa, mutta kun pitää olla kassalla, leipähyllyllä, lihatiskillä, pullojen palautus kopissa, täyttämässä hyllyjä , siivoamassa ja poistamassa vanhenevia tuotteita, vahdittava varkaita, pelättävä rosvoja.. voi voi, jos olisin myyjä en jaksaisi sanoa edes hei, käämit olis palanut aikoja sitten.

    VastaaPoista